tiistai 12. elokuuta 2014

Miten metsäkanalintujen laskentatuloksista päädyttiin rajoitusesityksiin?



Tänä vuonna riistakolmiolaskentoja aikaistettiin niin, että kolmiot pyydettiin laskemaan heinäkuun viimeisen ja elokuun ensimmäisen viikonlopun välillä. Samalla käyttöön otettiin uusi sähköinen riistakolmiot.fi–palvelu, jossa tulokset voi palauttaa sähköisesti. Tarkoituksena oli saada tiedot entistä nopeammin päätöksenteon perustaksi. Jo nyt on syytä todeta, että kehityksessä onnistuttiin erinomaisesti. 6.8. oli käytössä jo 707 kolmion tulokset, joista suurin osa raportoitiin sähköisen järjestelmä kautta. Aineiston valtavan määrän hahmottaa ehkä paremmin, kun sen muuntaa laskentalinjan pituudeksi. Tietoa saatiin lähes 8500 kilometrin pituudelta laskentalinjaa. Suuri kiitos tästä valtavasta urakasta kaikille kolmioiden laskijoille!

Haasteet eivät kuitenkaan lopu laskentojen suorittamiseen. Sen jälkeen tätä valtavaa aineistoa ryhdyttiin analysoimaan ja muodostamaan metsästysaikalinjauksia. Esitys lähetettiin lausuntokierrokselle viikon kuluttua laskennoista. Aineistosta on saatu jokaiselle riistanhoitoyhdistyksen (295) alueelle ja neljälle lintulajille tiheysestimaatit, eli tiheysarviot. Pelkästään riistanhoitoyhdistyskohtaisia tiheysarvioita on siis lähes 1200 kappaletta, joihin linjaukset pitää perustaa. Tässä numeroiden paljoudessa haasteena on nähdä kokonaisuus. Ja löytää tästä valtavasta aineistosta olennaiset kehityssuunnat.

Eri maakunnissa lintutiheydet ovat toisiinsa verrattuna jonkin verran eri tasoilla vuodesta toiseen. Ei siis ole löydettävissä mitään yhtä tiettyä lintutiheyttä, jonka mukaan päätökset voitaisiin linjata koko maassa. Eikä lintutiheys itsessään ei ole suinkaan ainoa huomioon otettava tekijä. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka suuri muutos on edelliseen vuoteen verrattuna. Nyt esimerkiksi joissakin maakunnissa teeren tiheys on romahtanut jopa vain puoleen viime vuodesta, jopa aivan laskentahistorian pohjalukemiin. Toisaalta rajoitusten tarpeeseen vaikuttaa myös alueen metsästyspaine, eli saadun saaliin määrä suhteessa kantaan. Sekin vaihtelee paljon Suomen eri osissa. Karkeasti voi sanoa, että Lounais-Suomesta lähdettäessä metsästyspaine kasvaa mentäessä koilliseen päin kohti Kainuuta, kääntyen sen jälkeen pohjoiseen mentäessä taas laskuun.


Tänä vuonna riistanhoitoyhdistyskohtaiset tiheysarviot saatiin kartoille heti valmistelun alkuvaiheessa. Tämä oli suuri etu kokonaisuuden hahmottamisessa. Yksittäisten riistanhoitoyhdistysten tiheysarvioita vertailtaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että yksittäisen yhdistyksen arvio muodostuu monesti paitsi alueen sisällä lasketuista kolmioista, sen lisäksi myös 50 kilometrin säteellä naapuriyhdistyksissä laskettujen kolmioiden tuloksista. Tämä on tarpeen sen vuoksi, että harvassa yhdistyksessä on laskettu vähintään 10 kolmiota, mikä on pienin aineisto, josta voidaan vetää jotakin johtopäätöksiä. Näin saadaan numeerisia tiheysarvioita maakuntia merkittävästi pienemmällä paikallistasolla, mutta päätöksenteossa niiden käytöllä on rajoituksensa. Ääritapauksissa tiheysarvio on voitu saada naapurinyhdistyksen laskennoista, vaikka itse yhdistyksessä ei olisi laskettu lainkaan kolmiota. Luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi on katsottava, löytyykö useiden yhdistysten yhtenäisiä alueita, joilla lintukanta olisi kehittynyt samaan suuntaan.



Rajoitusten valmistelussa katsottiin kokonaisuutta, useiden maakuntien muodostamia suuralueita. Viime vuoteen verrattuna pesintä sujui huonoiten teerellä, monissa maakunnissa tiheydet laskivat 40-50 %. Metsolla ja pyyllä menee hieman paremmin, mutta kannat laskivat niilläkin lähes kaikkialla. Suuralueiden sisällä kuitenkin maakuntienkin välillä ilmeni suuria eroja. Tarkasteltaessa havaittiin yhtenäisiä, harvempien lintukantojen alueita. Nämä alueet eivät kuitenkaan noudata aina maakuntien rajoja. Monesti maakuntien laidoilla tiheydet ovat hyvin erilaiset kuin keskiosissa. Maakuntarajan molemmin puolin viereisissä yhdistyksissä tilanne taas saattaa näyttää hyvin samankaltaiselta. Niinpä maakuntarajojen seurailun sijaan keskityttiin hahmottamaan yhtenäisiä, suurempia alueita, joissa linnuilla menee tänä vuonna keskimääräistä heikommin. Rajoitukset on perusteltua kohdentaa juuri näille alueille, sen sijaan että rajoituksia säädettäisiin kokonaisia maakuntia kattavaksi. Niinpä esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa tiheydet kokonaisuutena tulivat jyrkästi alas, havaittiin pohjoisosasta viisi kuntaa, joissa tiheydet ovat erityisen alhaalla. Nämä muodostavat yhtenäisen alueen Pohjois-Savoa vasten, jossa meni vielä heikommin. Toisaalta Pohjois-Savon pohjoisreunalla, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla, on muutamia kuntia joissa oli aivan kelpo tiheydet samalla tasolla kuin tiheimmillä alueilla Kainuussa. 

Valmistelussa on myös noudatettu pääsääntöisesti periaatetta, että jos rajoitus on katsottu yhtenäisellä alueella tarpeelliseksi, se on esitetty yhtäläisenä sekä metson, teeren että pyyn metsästysajan osalta. Tämä periaate on perusteltu käytännön vuoksi, koska käytännössä metsäkanalintuja kuitenkin metsästetään kaikkia kolmea lajia samaan aikaan. Toisaalta tällöin suurempien yhtenäisten alueiden sisään voi joissain tapauksissa jäädä yksittäisiä yhdistyksiä, joissa jonkin lajin osalta tiheysarviot eivät ole siinä määrin heikot, että ne itsessään edellyttäisivät rajoitusta. Yksittäisen yhdistyksen tiheysarvojen liittyvät varaukset huomioon ottaen kokonaisuuden kannalta merkittävämpää on kuitenkin se, että laajemmalla alueella on tultu alaspäin, koko maassakin peräti neljänneksen verran.

Riekon osalta Pohjois-Suomessa tilanne näyttäytyy kaksijakoisena. Ylä-Lapin linjalaskentojen alustavien tietojen mukaan tiheys on siellä keskimäärin noin 11 riekkoa neliökilometrillä, joten rajoituksille ei siellä ole tarvetta. Sen sijaan Kainuussa, valtaosassa Pohjois-Pohjanmaata ja suurilla alueilla Lapissakin tilanne on edelleen heikko. Karttatarkastelussa kuitenkin havaittiin tiheämmän kannan alueet Itä-Lapissa ja toisaalla Etelä-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan raja-alueella. Näillä kahdella yhtenäisellä alueella sallittaisiin nyt syyskuun metsästys. Muualla Pohjois-Suomessa esitämme tänä syksynä riekon metsästyksen kieltämistä kokonaan.

Esityksemme on nyt lähetetty lausuntokierrokselle 19.8. saakka. Myös laskenta-aineistoa on karttunut lisää noin 100 riistakolmion osalta. Lopulliset päätökset täytyy tehdä viimeistään 26.8. mennessä, jotta ehdotetut rajoitukset voivat tulla voimaan heti kauden alusta 10.9. alkaen.

Muistio

Tiedote 11.8.


Ylitarkastaja Janne Pitkänen