Ruotsi sallii suden metsästyksen

Olen blogissa seurannut säännöllisesti Ruotsin uuden suurpetopolitiikan valmistelua. Nyt on aika alkaa seurata sen käytäntöön vientiä.

Ruotsi julkisti 30.10. uuden suden hoitosuunnitelman vuosille 2014-2019. Suunnitelmassa asetetaan neljä päätavoitetta: 1) Säilyttää susi suotuisalla suojelutasolla; 2) Vähentää vahinkoja; 3) Lisätä luottamusta hallintoon ja; 4) Ei lainkaan salametsästystä. 

Hoitosuunnitelmassa kullekin päätavoitteelle asetetaan vielä tarkemmat yksityiskohtaisemmat tavoitteet tai kriteerit. Suunnitelman mukaan susikanta on Ruotsissa suotuisalla suojelun tasolla, kun lisääntyviä susilaumoja on yli 27. Lisäksi edellytyksenä on, että susia esiintyy koko Ruotsissa lukuunottamatta Gotlannin lääniä ja alpiinista aluetta. Edelleen suunnitelmassa edellytetään, että idästä - siis Suomesta - tulisi vähintään yksi susi kerran viidessä vuodessa, jos kanta on lähellä nykyistä 37 lauman kantaa ja vähintään 2,5 sutta, jos kanta laskee lähelle minimitavoitetta 27 laumaa. 

Myös vahinkojen vähentämistä koskevalle tavoitteelle asetetaan konkretiaa. Porovahingot saavat olla enintään 10 % eloporojen määrästä, lammas- ja koiravahinkojen tulee laskea 10 %:lla ajanjakson 2008-2013 tasosta. 

Hoitosuunnitelman julkistuksen yhteydessä Ruotsin Ympäristövirasto (Naturvårdsverket) antoi päätöksen ensi talven suden metsästyksestä. Viime vuonnahan Ympäristövirasto asetti 30 suden suurimman sallitun saalismäärän, jolla olisi saatu poistaa 5 laumaa kolmelta eri alueelta. Päätöksestä kuitenkin valitettiin, eikä susijahtia saatu lainkaan toteutettua, sillä Ympäristövirasto ei saanut hallinto-oikeuden pääksestä valituslupaa kamarioikeudelta. Tämän jälkeen edellinen hallitus muutti lakia siten, että lääninoikeuksien päätöksestä ei saa valittaa hallinto-oikeuksiin, vaan niistä on tehtävä oikaisupyyntö Ympäristövirastolle.

Tämän vuoden Ympäristöviraston päätöksessä ei ole lainkaan asetettu suurinta sallittua saalismäärää, joka sitoisi lääninhallituksia. Päätöksessä vain viitataan hoitosuunnitelmassa asetettuun 27 susilauman minimitavoitteseen. Päätös on voimassa vuoteen 2017, joten lääninhallituksilla on kolme vuotta aikaa suunnitelmallisesta hoitaa susikantaa hoitisuunnitelman linjausten mukaisesti kuitenkin huolehtien siitä, että susikanta ei laske alle 27 lisääntyvän lauman tavoitteen.

Nähtäväksi jää kuinka monta laumaa tai kuinka monta sutta Ruotsissa metsästetään ensi talvena. Vai metsästetäänkö lainkaan? Sen verran kiemuraista on susipolitiikka ollut Ruotsissakin, että on vaikea uskoa, että näin helpolla hallinto pääsisi. Oman lusikkansa voi uusi punavihreä hallituskin soppaan laittaa.

Toimisiko vastaava Suomessa? Ehkä toimisi, jos meillä joskus olisi 37 susilaumaa. Suomen riistakeskuksen susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa syntyneet ajatukset reviirikohtaisesta kannanhoidosta kuullostavat kuitenkin Suomen nykyiseen tilanteeseen nähden realistisemmalta.

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi