Metsästyksen arvo

Hirven metsästys alkaa olla vauhdissa koko maassa. Yli 110.000 metsästäjää vietti yli 1,3 miljoonaa metsästyspäivää hirvijahdissa viime vuonna. Lihaa metsästäjät saivat yli 5 miljoonaa kiloa. Metsästystilastoissa tälle saaliille on vuosittain laskettu laskennallinen arvo. Perinteisellä tavalla laskettuna hirvisaaliin arvo oli viime vuonna yli 35 miljoonaa euroa. 

Hirvi onkin tärkein riistalaji Suomessa. Siksi olikin arvokasta, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos määritti hirven arvon uudella tavalla. Hirvenlihan arvo määritettiin tutkimuksessa muun muassa lihan tuotannosta ja jalostuksesta syntyvän jalostusarvon perusteella. Näin sen arvoa voidaan verrata muihin yhteiskunnan toimintoihin tai tuotteisiin. Alustavan arvion perusteella metsästyskustannusten ja jalostuksessa ja vähittäiskaupassa syntyvä jalostusarvo oli noin 150 miljoonaa euroa.

Metsähallitus puolestaan selvitti yhdessä Ruralia-instituutin kanssa valtion maiden lupametsästäjien aluetaloudellista merkitystä. Ne olivat yllättävän suuret. Esimerkiksi Lapissa metsästäjät käyttivät matkoillaan 10,9 miljoonaa euroa, Kainuussa 5,6 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,3 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan valtion mailla liikkuneiden metsästäjien suorat aluetaloudelliset vaikutukset olivat 24,1 miljoonaa euroa 135 henkilötyövuotta. Eniten näistä euroista hyötyivät syrjäiset muuttotappiokunnat Lapissa ja Kainuussa. Kun vielä muistetaan se, että Metsähallitus tarjotessaan metsästysmahdollisuuksia ei käytä siihen lainkaan valtion budjettituloja, vaan metsästäjien lupatuloja, nousee metsästyksen aluetaloudellisten vaikutusten arvo entisestään.

Metsähallitus selvitti samanaikaisesti myös metsästyksen hyvinvointivaikutuksia. Metsästys lisäsi merkittävästi vastaajien sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kun kaikkiaan esimerkiksi viime vuonna metsästyspäiviä oli RKTL:n virallisen Metsästys-tilaston mukaan yli 3,5 miljoonaa, niin hyvinvointivaikutukset olivat huimat.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Hirvenliha metsästä kulutukseen -julkaisun mukaan Suomessa vähittäismarkkinoille päätyy hyvin vähän riistalihaa. Suurin osa saaliista kulutetaan metsästäjien kotitalouksissa. Esimerkiksi hirvenlihasta vain noin 2 % päätyy elintarvikejalostusyrityksille. Halusimme maa- ja metsätalousministeriössä yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa saada aikaan tähän edes pientä muutosta. Ministeriö rahoitti Metsästäjäliiton erityisen Riistaruoka –hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen riistalihan vaikuttavuutta ja arvostusta välittämällä riistalihaan liittyvää tietoa ja luomalla välineitä riistasektorin ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen. 

Hankkeessa perustettiin Riistaruoka.fi –sivusto, jossa on runsaasti ammattilaisten laatimia riistalihareseptejä eri riistalajeista, lisäksi sivulle voi toimittaa julkaistavaksi oman maukkaan riistaan perustuvan reseptinsä. Sivustolla on myös tietoa niistä vaatimuksista, jotka tulee ottaa huomioon saatettaessa riistalihaa markkinoille. Sivustolle voi jättää ilmoituksen myynnissä olevasta riistalihan erästä, samoin sinne voi ilmoittaa halukkuudesta ostaa riistaa.

Sivustoon kannattaa perehtyä jo vaikka nyt viikonloppuna!

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi