Susikannan hoitosuunnitelman valmistelu on täydessä vauhdissa. Hoitosuunnitelman valmistelu tehdään avoimesti pyrkien osallistamaan mahdollisimman moni valmistelun aikana. Osallistamisessa hyödynnetään useita erilaisia keinoja.
Ensinnäkin keväällä Suomen riistakeskus avasi avoimen sähköisen keskustelufoorumin (www.sudenhoitosuunnitelma.fi), jossa ohjatun keskustelun tavoitteena oli kehittää ja löytää keskustelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta uudenlaisia näkemyksiä ja toimintaehdotuksia susikannan hoitoon sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Keskustelussa oli mahdollista ottaa kantaa oman asuinpaikan mukaiseen keskustelualueeseen (itäiset, läntiset, lounaiset ja pohjoiset susireviirit sekä poronhoitoalue). Myös niille kiinnostuneille, jotka eivät asu susireviirin vaikutusalueella oli oma keskustelualueensa. Keskustelujen kautta syntyneet ideat ja ajatukset luovat pohjaa nyt syksyllä 2014 järjestettäville paikallisille työpajoille susireviirialueilla. Kävijöitä keskustelussa oli lähes 20 000 ja rekisteröityneitä käyttäjiä 424 henkilöä.
Tämän lisäksi riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos valmistelivat ja teettivät Taloustutkimus Oy:llä laajan kansalaiskyselyn, jossa kartoitettiin ihmisten näkemyksiä sudesta, suden läsnäolon vaikutuksista ja susikannan hoidosta. Vastauksista on analysoitavissa erikseen sellaisten henkilöiden näkemykset, joiden asuinkunnassa sudet säännöllisesti oleskelevat. Kysely lähetettiin 5297 henkilölle. Vastauksia saatiin 1618 kpl.
Syksyllä valmistelu on edennyt työpajavaiheeseen. Työpajojen tarkoituksena ei ole olla kuulemisti-laisuuksia, vaan nimenomaisesti työpajoja ratkaisujen etsimiseen. Reviirityöpajoissa noin 20 paikallista eri tahoja edustavaa henkilöä pohtii käytännön ratkaisuja alueen susikannan hoitoon. Työpajojen osallistujista osan nimeää kunta ja osa edustaa vakioituja sidosryhmätahoja. Reviirityöpajojen lisäksi asiantuntijoiden välillä järjestetään ns. teemaseminaareja.
Näistä ensimmäinen käsitteli suden genetiikkaa ja koirasusikysymystä. Itse osallistuin tähän semi-naarin Turussa. Tilaisuus oli erittäin onnistunut. Tilaisuudessa esiteltiin ensinnäkin miten DNA-analyysin avulla pystytään varmuudella erottamaan koira sudesta tai koirasudesta. Lisäksi Turun yliopiston edustajat esittelivät Lounais-Suomen susikannan geneettistä tutkimusta. Tutkimuksen avulla on pystytty varmistamaan, että alueella elää kolme erillistä laumaa – ei neljää – ja että eläimet ovat nimenomaisesti susia – ei koirasusia.
Sähköinen keskustelufoorumi tarjosi ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumismahdollisuuden kannanhoidon suunnitteluun kenelle tahansa. Satunnaisotokseen perustuvalla kansalaiskyselyllä saadaan aikuisväestöä edustava näkemys kyselyn teemoista. Reviirityöpajoissa tunnistetaan ja luodaan paikallisia toimenpiteitä susikannan hallintaan. Suuret yleisötilaisuudet eivät toimi samalla tavalla ratkaisujen löytämisessä.
Hoitosuunnitelman valmistelun aikana lisäksi alueelliset riistaneuvostot järjestävät alueillaan sidos-ryhmätilaisuuksia. Myös valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee hoitosuunnitelman etenemistä. Kun luonnos hoitosuunnitelmaksi on luovutettu maa- ja metsätalousministeriölle, pyytää ministeriö siitä lausunnot.
Suomen susikannan
hoitosuunnitelman valmistelussa on huolehdittu mahdollisimman laajasta osallistamisesta.
Valmistelun tavoitteena on lisätä susikannan hoidossa sosiaalista ja
taloudellista kestävyyttä.
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi
No mutta miksi piti laittaa näin alleviivaten:
VastaaPoista"Tilaisuudessa esiteltiin ensinnäkin miten DNA-analyysin avulla pystytään varmuudella erottamaan koira sudesta tai koirasudesta. Lisäksi Turun yliopiston edustajat esittelivät Lounais-Suomen susikannan geneettistä tutkimusta. Tutkimuksen avulla on pystytty varmistamaan, että alueella elää kolme erillistä laumaa – ei neljää – ja että eläimet ovat nimenomaisesti susia – ei koirasusia."
Sillä siunaamalla kaikki uskovat tuon Sami Niemen painottaman asian, kun Aspi esittelee tieteen perussääntöjä kunnioittaen avoimesti sen rekisterin ja ne dokumentoinnit, jotka kertovat, millaisista koirapetoeläimistä tämä geenipooli, joka tällä hetkellä verrokkiaineistona edustaa "villiä suomalaista susikantaa", on muodostunut. En ainakaan tähän mennessä ole nähnyt. Kannattaisi esitellä, niin kenenkään muunkaan ei tarvitsisi epäillä.
Susikannan hoitosuunnitelman avoimuudesta monet susialueiden asukkaat voisivat olla aika eri mieltä kuin Sami Niemi. Varsinaisia julkisia ja kaikille avoimia kuulemisiahan ei hänen mukaansa ole edes pidetty – eikä ilmeisesti ole tarkoituskaan pitää.
VastaaPoistaNettikeskustelut koskettavat vain osaa kansasta, samoin sattumanvaraiset gallupit. Työpajoihin eivät saaneet osallistua halukkaat, vaan ainoastaan kutsutut tahot.
Kun esimerkiksi Köyliössä kutsua eivät saaneet kaikkein eniten Rktl:n kanssa yhteistyötä tehnyt petoyhdyshenkilö eikä riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja, vaan sen sijaan Ympäristöseuran ja Suomen luonnonsuojeluliiton susiryhmän jäsenet, voidaan kysyä mistä pelleilystä noissa susityöpajoissa oikein on kyse.
Myös koirasusiongelma on taas yritetty lakaista maton alle. Turun koirasusiseminaarissa tuli nimenomaan esille seikkoja joiden pitäisi herättää ministeriön virkamiesten huomio mitä suurimmassa määrin. Koirasusista on todisteita sekä valokuvamateriaalina että dna-näytteinä. Niemi ei vain halunnut kuunnella seminaarin tätä puolta edustavaa esitystä.
Jos Sami Niemi avaisi silmänsä ja korvansa, hän voisi nähdä koirasusiongelman laajuuden. Tähän kohtaan sopii hyvin tämän päivän Syksy Räsäsen kolumni ” Ammattilaiset koulutetaan unohtamaan itsenäinen moraali” Helsingin Sanomista, jossa hän toteaa seuraavasti ” Kyse ei ole siitä, etteikö ammattilaisella olisi moraalia. Pikemminkin kyse on siitä, että hän osaa arvioida tekojensa eettisyyttä työyhteisön hyväksymien sääntöjen mukaan ja ymmärtää, että itsenäisten moraalisten päätösten tekeminen toimeksiantoon liittymättömien seikkojen perusteella on epäammattimaista.”
Koska susipolitiikka on hämäräperäistä bisnestä ja koirasusiongelma on vain yksi monesta teemasta, joista ei voida puhua ääneen, Räsäsen toinenkin huomio sopii hyvin susipolitiikan hallintoon: “Koska jokainen hoitaa vain oman osansa, kukaan ei ole vastuussa toiminnan seurauksista.”
Jotta asioihin voitaisiin todenteolla puuttua pitäisi Riistahallinnon valtaapitävien huomioida Räsäsen kolmas oivallus: “Kriittinen ajattelu vaatii kuitenkin enemmän kuin vain älyn terävyyttä. Se vaatii vallitsevan viitekehyksen hahmottamista ja kyseenalaistamista, henkilökohtaisen näkemyksen kehittämistä sekä toimintaa asioiden muuttamiseksi.” – Ei ainoastaan vanhan kyseenalaisen ja virheellisen viitekehyksen pönkittämistä.
Sami Niemi on itsekin todennut julkisuudessa että nykyinen susipolitiikka on mennyt pieleen. Eikö jo vihdoin olisi aika korjata se?
Tiltu Nurminen, Taajamasusi ry, pj.