Kevät on kiireistä aikaa eli asetuksia pukkaa

Kuva: Asko Kettunen

Juuri näihin aikoihin alkaa taas ministeriössä asetusten valmistelu. Olemme saaneet RKTL:ltä karhu- ja ilveskantojen kanta-arviot, joiden pohjalta suunnittelemme ensi syksyn metsästyksen mitoittamista. Kanta-arvioiden mukaan näyttäisi siltä, että kummankin lajin osalta on saatu kannan kehityksen suunnat taittumaan. Karhukannan tavoiteltu lasku on loiventumassa ja ilveskannan voimakas kasvu tasaantumassa. Kovinkaan suuria suunnan muutoksia metsästyksen mitoitukseen ei taida olla tarvetta tehdä.

Vuodesta 2011 alkaen olemme näin kesän alla valmistautuneet suurimpien sallitujen metsästysmäärien lisäksi tekemään tarvittavat rajoitukset metsästysaikoihin. Nämä rajoitukset ovat toistaiseksi koskeneet merkittävimpiä riistalintuja : metsäkanalintuja ja metsähanhea.
Metsäkanalintujen metsästysrajoitusasetukset valmistuvat vasta elokuussa, kun olemme saaneet käyttöömme tulevan kesän riistakolmioiden laskentatulokset. Tästä on parin viime vuoden aikana onnistuttu luomaan maailmallakin ainutlaatuinen adaptiivisen säätelyn malli, jossa pystymme käyttämään hyväksemme kesän aikana kerätyt tiedot. Aiemmin nämä rajoitukset jouduttiin tekemään edellisen vuoden tietojen pohjalta, mutta tosiaankin voimme perustaa ratkaisumme viimeisimpään tietoon.

Metsähanhen metsästyksen kieltäminen
Tietoon – tai sen puutteeseen – perustuu myös esityksemme metsähanhen metsästyksen rajoittamisesta koko maassa. Metsähanhen metsästys on erityisesti Pohjois-Suomen pesimäalueilla arvostettu ja vaativa metsästysmuoto. Taigametsähanhikannan voimakkaan vähentymisen vuoksi olemme edellisinä vuosina rajoittaneet metsähanhen metsästystä eri alueilla portaittain. Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että esitämme metsähanhen metsästyksen kieltämistä koko maassa. Aiemmat rajoitukset eivät ole riittäneet kannan laskun pysäyttämiseen.

Pyrimme asetuksen avulla varmistamaan, että metsähanhikantaa ei vaaranneta ja metsästyksen säätely noudattaa kestävän käytön periaatetta, ottaen huomioon taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation voimakas väheneminen 1990-luvulta alkaen. Metsästyksen kieltämisellä määräajaksi on tarkoituksena estää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspaine kannan vähenemisen pysäyttämiseksi ja kannan elvyttämiseksi. Metsästyksen keskeyttäminen on nopein ja tässä tilanteessa ainoa käytettävissä oleva keino pysäyttää kannan vähentyminen.

Metsästyksen keskeyttäminen on tarpeen, jotta ehditään tehdä kiireelliset metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet; saalisilmoitusvelvollisuuden säätäminen, metsästyksen säätelyn tarkentaminen ja kannan laskentojen tehostaminen talvehtimisalueilla ja laskentojen aloittaminen Suomen pesimäalueilla. Kansalliset toimenpiteet perustuvat lausuntokierrokselle lähetettyyn Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnokseen. Metsästyksen jatkamisen mahdollisuutta arvioitaisiin vuoden kuluttua, mutta ennen edellä mainittujen toimenpiteiden tekemistä metsästystä ei voitaisi sallia.

Koska kyseessä on laji, joka esiintyy usean valtion alueella vuoden eri aikoina, olemme rahoittaneet kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua. Suomen riistakeskus kantaa tästä valmistelusta ison taakan. KV-hoitosuunnitelma on tarpeen, jotta voimme varmistaa saamme myös muut maat erityisesti talvehtimisalueilla mukaan metsähanhikannan palauttamiseksi elinvoimaiseksi.


Sami Niemi, neuvotteleva virkamies