Kuten viimeksi kirjoitin, niin tämä touko-kesäkuun vaihde on meille kiireistä aikaa. Maanantaina lähti lausuntokierrokselle metsähanhen metsästyksen keskeyttämistä koskeva asetus. Tänään lausuntokierrokselle lähti asetus ensi syksyn karhun metsästyskiintiöstä. Todennäköisesti ensi viikolla valmistuu esitys ilveksen metsästysmääristä.
Keskustelua asetuksista syntyy aina. Aina joku taho pahoittaa mielensä. Aina joku syyttää meitä siitä, että päätökset syntyvät kirjoituspöydän takana ja että emme kuuntele tutkimusta.
Ehkä onkin hyvä avata miten laajalla porukalla esitykset syntyvät. Toimimme aina läheisessä yhteistyössä sekä RKTL:n että Suomen riistakeskuksen kanssa. Esimerkiksi karhun osalta meillä oli suunnittelukokous toukokuun alussa tutkijoiden ja riistakeskuksen asiantuntijoiden kanssa, jossa pohdimme miten eri kannanhoitoalueiden metsästys mitoitettaisiin. Perusteena oli tutkimuksen tuottama kanta-arvio, jonka mukaan karhuja olisi 1 405–1 535 yksilöä.
Arvio on jonkin verran pienempi kuin viime vuonna. Kanta-arvion pohjalta Suomen riistakeskuksen asiantuntijat tuottivat pohjaesityksen karhukannan verotussuunnitelmaksi. Tämän jälkeen erilaisten vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin kautta päädyimme esittämään koko maan kiintiöksi 115 karhua, joka on 13 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.
Poronhoitoalueen kiintiö olisi sama kuin edellisenä vuonna eli 42 karhua. Muilla kannanhoitoalueilla saisi metsästää 73 karhua. Toteutuessaan kiintiö olisi 7,8 prosenttia arvioidusta karhujen kokonaismäärästä laskettuna (keskiarvo 1470), jossa siis viime kevään pentutuotto on huomioitu.
Vakiintuneen kannan kannanhoitoalueella, jossa kannan aiempien vuosien lasku on kääntynyt lievään kasvuun, päädyimme 49 karhun kiintiöön. Kiintiö vastaa 10 prosenttia verotustasoa kannanhoitoalueen karhukannan arviohaarukan yläreunasta, jonka pitäisi olemassa olevan tiedon valossa pitää kannan koko joko nykyisellään tai mahdollisesti johtaa siihen, että kanta voi hienokseltaan kasvaa.
Levittäytymisvyöhykkeellä, jossa aiempien vuosien kasvu on taittunut ja kanta kääntynyt laskuun, päädyimme viime vuotta merkittävästi pienempään kiintiöön. Suurin sallittu saalismäärä laskisi 36 karhusta 18 karhuun. Myös kehittyvän kannan kannanhoitoalueella läntisessä Suomessa katsoimme tarpeelliseksi pienentää kiintiötä yhdeksästä karhusta kuuteen karhuun. Näillä alueilla metsästyksen kohteeksi joutui viime metsästyskaudella aika monta naarasta. Naaraiden poistuman vaikutus tulee näkymään viiveellä.
Voimakkainta karhukannan verotus olisi edelleen hoitosuunnitelman mukaisesti poronhoitoalueella, missä metsästyksellä pyritään vähentämään karhun aiheuttamia vahinkoja porotaloudelle. Kanta-arvio ja porovahinkotilanne on ollut suhteellisen vakaa, joten kiintiön nostoon ei katsottu olevan tarvetta. Suomen riistakeskus pystyy joka tapauksessa myöntämään näiden kannanhoidollisten lupien lisäksi vahinkoperusteisia poikkeuslupia tarpeen mukaan.
Vakiintuneen kannan kannanhoitoalueella, jossa kannan aiempien vuosien lasku on kääntynyt lievään kasvuun, päädyimme 49 karhun kiintiöön. Kiintiö vastaa 10 prosenttia verotustasoa kannanhoitoalueen karhukannan arviohaarukan yläreunasta, jonka pitäisi olemassa olevan tiedon valossa pitää kannan koko joko nykyisellään tai mahdollisesti johtaa siihen, että kanta voi hienokseltaan kasvaa.
Levittäytymisvyöhykkeellä, jossa aiempien vuosien kasvu on taittunut ja kanta kääntynyt laskuun, päädyimme viime vuotta merkittävästi pienempään kiintiöön. Suurin sallittu saalismäärä laskisi 36 karhusta 18 karhuun. Myös kehittyvän kannan kannanhoitoalueella läntisessä Suomessa katsoimme tarpeelliseksi pienentää kiintiötä yhdeksästä karhusta kuuteen karhuun. Näillä alueilla metsästyksen kohteeksi joutui viime metsästyskaudella aika monta naarasta. Naaraiden poistuman vaikutus tulee näkymään viiveellä.
Voimakkainta karhukannan verotus olisi edelleen hoitosuunnitelman mukaisesti poronhoitoalueella, missä metsästyksellä pyritään vähentämään karhun aiheuttamia vahinkoja porotaloudelle. Kanta-arvio ja porovahinkotilanne on ollut suhteellisen vakaa, joten kiintiön nostoon ei katsottu olevan tarvetta. Suomen riistakeskus pystyy joka tapauksessa myöntämään näiden kannanhoidollisten lupien lisäksi vahinkoperusteisia poikkeuslupia tarpeen mukaan.
Asetusluonnos metsästysvuoden 2014-2015 karhun metsästyksestä on nyt siis lausuntokierroksella. Lopulliset päätökset tehdään heinäkuun alussa. Tämän jälkeen Suomen riistakeskus tekee tarkemmat maakuntakohtaiset verotussuunnitelmat.
Sami Niemi, Neuvotteleva virkamies
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti