Kosteikkostrategia vihdoin valmis

Maa- ja metsätalousministeriö on vihdoin vahvistanut Suomen riistataloudellisen kosteikkostrategian. Strategia on metsästettävien vesilintukantojen ja niiden elinympäristöjen hoitosuunnitelma. 

Lausunnolle lähetetyn luonnoksen valmisteluun osallistui laaja joukko asiantuntijoita ja vastuutahoja: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, nykyisen Suomen riistakeskuksen edustajat, Suomen Metsästäjäliitto, Metsähallitus ja Helsingin yliopisto. Vaikka riistahallintolain uudistaminen ja Suomen riistakeskuksen perustaminen hautasivat luonnoksen meidän paperipinojen alle, on Suomen riistakeskus edistänyt strategian mukaisia toimenpiteitä Kotiseutukosteikko -Life+ hankkeen avulla. 

Hoitosuunnitelmien tavoitteena on hoitaa riistaeläinkantoja pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelmien avulla pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Hoitosuunnitelmilla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Aiemmat hoitosuunnitelmat ovat olleet möhkälemäisiä järkäleitä, joiden viimeistely on ollut työlästä. Aikaa tähän on kuitenkin niukalti. Siksi nämä nyt valmistuvat hoitosuunnitelmat kattavat vain varsinaisen toimenpideosan. Niiden pohjana on kuitenkin se laaja valmistelu, joka tehtiin luonnosta varten. Nämä riisutut versiot ovat myös ketterämmin päivitettävissä.   

Vesilinnut ovat arvokas osa runsasvesistöistä suomalaista luontoa. Monimuotoiset järvet ja kosteikot luovat vesilinnuille elintärkeitä elinympäristöjä. Kosteikkoympäristöjen laatu ja määrä ovatkin vesilintukantojen hoidon tärkeimmät perustekijät. Suomi on Euroopan tärkeimpiä vesilintujen lisääntymisalueita ja maamme on siten vastuussa pesimäympäristöjen hoidosta.

Maa- ja metsätalousalueilla kosteikkoja hoitamalla, kunnostamalla ja uusia kosteikkoja perustamalla voidaan ylläpitää ja lisätä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja riistan elinympäristöjä. Suurin osa maaseudun kosteikkokohteista on yksityismailla. Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat toimenpiteet ovatkin avainasemassa kosteikkojen kunnostamisessa, perustamisessa ja hoidossa. Esimerkiksi  metsätalouden luonnonhoitohankkeilla on tehty töitä metsäalueiden kosteikkoluonnon hyväksi. Lisäksi maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja metsästäjien talkootyöhön perustuvilla kosteikkojen hoitotoimenpiteillä ja uusien kosteikkojen perustamisella on saatu paljon parannuksia maaseudun elinympäristöjen tilaan. Tämän toiminnan tukeminen ja lisääminen ovat keskeisenä lähtökohtana kansallisessa riistataloudellisessa kosteikkostrategiassa

Vesilintujen metsästys Suomessa on hyvin suosittua. Vesilintukantojen hoito rakentuu lintujen suojelusta, niiden kestävästä käytöstä ja elinympäristöistä huolehtimisesta. Vesilinnunmetsästyksen kestävän käytön varmistaminen vaatii myös nykyistä tarkempaa lintukantojen koon, tuoton ja saaliin seurantaa.  Kosteikkostrategiassa on listattu joukko toimenpiteitä, joilla tietopohjaa pyritään parantamaan.

Suomen riistataloudellisessa kosteikkostrategiassa kuvataan ne toimet, joita maa- ja metsätalousministeriö ja sen alainen hallinto toteuttaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa metsästettävien vesilintukantojen ja niiden elinympäristöjen hoitamiseksi. Tavoitteena on varmistaa vesilintujen säilyminen elinvoimaisena osana Suomen luonnon monimuotoisuutta sekä arvostettuna ja kestävästi metsästettävänä riistavarana.

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi