Ruotsin ympäristövirasto (Naturvårdsverket) päätti joulukuussa sallia 30 suden kannanhoidollisen metsästyksen. Metsästyksellä olisi ollut tarkoitus poistaa viisi kokonaista laumaa kolmen läänin alueelta. Määrä voi kuulostaa paljolta, mutta kun tietää, että susikanta on huimasti vahvistunut Ruotsissa, ei se sitä olisi ollut. Ruotsissa arvioitiin talvella 2012–2013 olevan vähintään 350 sutta. Arviossa oli mukana Norjan ja Ruotsin rajalla elävät noin 50 sutta. Talven 2011–2012 arvio oli 250 sutta, joten kanta on kasvanut arviolta 40 prosenttia. Ja kasvu on jatkunut. Viimeisimmän arvioin mukaan Ruotsissa on jo yli 400 sutta.
Päätökset siitä, mitkä laumat olisi poistettu, olisi tehty lääneissä Uuden Suurpetopolitiikan linjausten mukaisesti.
Kolme luontojärjestöä kuitenkin valitti Ympäristöviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeus kumosi Ympäristöviraston päätöksen. Virasto haki vielä valitusoikeutta hovioikeudesta, mutta ei kuitenkaan saanut valituslupaa.
Seuraavaksi Ympäristövirasto teki päätöksen, jossa se antoi lääninhallituksille oikeuden myöntää vahinkoa aiheuttavien susien poikkeuslupia ilman erityistä ylärajaa. Tästäkin päätöksestä valitettiin. Lopullista ratkaisua asiaan ei vielä ole tullut, joten toistaiseksi vahinkoa aiheuttavien susien poikkeuslupapäätökset tekee Ympäristövirasto.
Suurpetopolitiikan uusista linjauksista huolimatta Ruotsissa siis jatketaan aiempaa käytäntöä, jossa Ympäristövirasto myöntää poikkeusluvat vahinkoa aiheuttavien susien metsästämiseen ja luontojärjestöt valittavat.
Tuskastuneena tilanteeseen hallitus valmisteli lainmuutoksen, jossa lääninhallitusten päätöksistä ei saisi valittaa tuomioistuimiin, vaan oikaisua lääninhallituksen suurpetoa koskevasta poikkeusluvasta voisi hakea Ympäristövirastolta. Laki hyväksyttiinkin joulukuussa. Nähtäväksi jää miten kauan laki saa olla voimassa, sillä jo ennen lain hyväksymistä, komissio käynnisti lakia koskevan valvontamenettelyn.
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies
kuva: Stock.XCHNG
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti