Susikannan hoitosuunnitelman valmistelu on täydessä vauhdissa. Hoitosuunnitelman valmistelu tehdään avoimesti pyrkien osallistamaan mahdollisimman moni valmistelun aikana. Osallistamisessa hyödynnetään useita erilaisia keinoja.
Ensinnäkin keväällä Suomen riistakeskus avasi avoimen sähköisen keskustelufoorumin (www.sudenhoitosuunnitelma.fi), jossa ohjatun keskustelun tavoitteena oli kehittää ja löytää keskustelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta uudenlaisia näkemyksiä ja toimintaehdotuksia susikannan hoitoon sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Keskustelussa oli mahdollista ottaa kantaa oman asuinpaikan mukaiseen keskustelualueeseen (itäiset, läntiset, lounaiset ja pohjoiset susireviirit sekä poronhoitoalue). Myös niille kiinnostuneille, jotka eivät asu susireviirin vaikutusalueella oli oma keskustelualueensa. Keskustelujen kautta syntyneet ideat ja ajatukset luovat pohjaa nyt syksyllä 2014 järjestettäville paikallisille työpajoille susireviirialueilla. Kävijöitä keskustelussa oli lähes 20 000 ja rekisteröityneitä käyttäjiä 424 henkilöä.
Tämän lisäksi riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos valmistelivat ja teettivät Taloustutkimus Oy:llä laajan kansalaiskyselyn, jossa kartoitettiin ihmisten näkemyksiä sudesta, suden läsnäolon vaikutuksista ja susikannan hoidosta. Vastauksista on analysoitavissa erikseen sellaisten henkilöiden näkemykset, joiden asuinkunnassa sudet säännöllisesti oleskelevat. Kysely lähetettiin 5297 henkilölle. Vastauksia saatiin 1618 kpl.
Syksyllä valmistelu on edennyt työpajavaiheeseen. Työpajojen tarkoituksena ei ole olla kuulemisti-laisuuksia, vaan nimenomaisesti työpajoja ratkaisujen etsimiseen. Reviirityöpajoissa noin 20 paikallista eri tahoja edustavaa henkilöä pohtii käytännön ratkaisuja alueen susikannan hoitoon. Työpajojen osallistujista osan nimeää kunta ja osa edustaa vakioituja sidosryhmätahoja. Reviirityöpajojen lisäksi asiantuntijoiden välillä järjestetään ns. teemaseminaareja.
Näistä ensimmäinen käsitteli suden genetiikkaa ja koirasusikysymystä. Itse osallistuin tähän semi-naarin Turussa. Tilaisuus oli erittäin onnistunut. Tilaisuudessa esiteltiin ensinnäkin miten DNA-analyysin avulla pystytään varmuudella erottamaan koira sudesta tai koirasudesta. Lisäksi Turun yliopiston edustajat esittelivät Lounais-Suomen susikannan geneettistä tutkimusta. Tutkimuksen avulla on pystytty varmistamaan, että alueella elää kolme erillistä laumaa – ei neljää – ja että eläimet ovat nimenomaisesti susia – ei koirasusia.
Sähköinen keskustelufoorumi tarjosi ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumismahdollisuuden kannanhoidon suunnitteluun kenelle tahansa. Satunnaisotokseen perustuvalla kansalaiskyselyllä saadaan aikuisväestöä edustava näkemys kyselyn teemoista. Reviirityöpajoissa tunnistetaan ja luodaan paikallisia toimenpiteitä susikannan hallintaan. Suuret yleisötilaisuudet eivät toimi samalla tavalla ratkaisujen löytämisessä.
Hoitosuunnitelman valmistelun aikana lisäksi alueelliset riistaneuvostot järjestävät alueillaan sidos-ryhmätilaisuuksia. Myös valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee hoitosuunnitelman etenemistä. Kun luonnos hoitosuunnitelmaksi on luovutettu maa- ja metsätalousministeriölle, pyytää ministeriö siitä lausunnot.
Suomen susikannan
hoitosuunnitelman valmistelussa on huolehdittu mahdollisimman laajasta osallistamisesta.
Valmistelun tavoitteena on lisätä susikannan hoidossa sosiaalista ja
taloudellista kestävyyttä.
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi
