Ruotsi sallii suden metsästyksen

Olen blogissa seurannut säännöllisesti Ruotsin uuden suurpetopolitiikan valmistelua. Nyt on aika alkaa seurata sen käytäntöön vientiä.

Ruotsi julkisti 30.10. uuden suden hoitosuunnitelman vuosille 2014-2019. Suunnitelmassa asetetaan neljä päätavoitetta: 1) Säilyttää susi suotuisalla suojelutasolla; 2) Vähentää vahinkoja; 3) Lisätä luottamusta hallintoon ja; 4) Ei lainkaan salametsästystä. 

Hoitosuunnitelmassa kullekin päätavoitteelle asetetaan vielä tarkemmat yksityiskohtaisemmat tavoitteet tai kriteerit. Suunnitelman mukaan susikanta on Ruotsissa suotuisalla suojelun tasolla, kun lisääntyviä susilaumoja on yli 27. Lisäksi edellytyksenä on, että susia esiintyy koko Ruotsissa lukuunottamatta Gotlannin lääniä ja alpiinista aluetta. Edelleen suunnitelmassa edellytetään, että idästä - siis Suomesta - tulisi vähintään yksi susi kerran viidessä vuodessa, jos kanta on lähellä nykyistä 37 lauman kantaa ja vähintään 2,5 sutta, jos kanta laskee lähelle minimitavoitetta 27 laumaa. 

Myös vahinkojen vähentämistä koskevalle tavoitteelle asetetaan konkretiaa. Porovahingot saavat olla enintään 10 % eloporojen määrästä, lammas- ja koiravahinkojen tulee laskea 10 %:lla ajanjakson 2008-2013 tasosta. 

Hoitosuunnitelman julkistuksen yhteydessä Ruotsin Ympäristövirasto (Naturvårdsverket) antoi päätöksen ensi talven suden metsästyksestä. Viime vuonnahan Ympäristövirasto asetti 30 suden suurimman sallitun saalismäärän, jolla olisi saatu poistaa 5 laumaa kolmelta eri alueelta. Päätöksestä kuitenkin valitettiin, eikä susijahtia saatu lainkaan toteutettua, sillä Ympäristövirasto ei saanut hallinto-oikeuden pääksestä valituslupaa kamarioikeudelta. Tämän jälkeen edellinen hallitus muutti lakia siten, että lääninoikeuksien päätöksestä ei saa valittaa hallinto-oikeuksiin, vaan niistä on tehtävä oikaisupyyntö Ympäristövirastolle.

Tämän vuoden Ympäristöviraston päätöksessä ei ole lainkaan asetettu suurinta sallittua saalismäärää, joka sitoisi lääninhallituksia. Päätöksessä vain viitataan hoitosuunnitelmassa asetettuun 27 susilauman minimitavoitteseen. Päätös on voimassa vuoteen 2017, joten lääninhallituksilla on kolme vuotta aikaa suunnitelmallisesta hoitaa susikantaa hoitisuunnitelman linjausten mukaisesti kuitenkin huolehtien siitä, että susikanta ei laske alle 27 lisääntyvän lauman tavoitteen.

Nähtäväksi jää kuinka monta laumaa tai kuinka monta sutta Ruotsissa metsästetään ensi talvena. Vai metsästetäänkö lainkaan? Sen verran kiemuraista on susipolitiikka ollut Ruotsissakin, että on vaikea uskoa, että näin helpolla hallinto pääsisi. Oman lusikkansa voi uusi punavihreä hallituskin soppaan laittaa.

Toimisiko vastaava Suomessa? Ehkä toimisi, jos meillä joskus olisi 37 susilaumaa. Suomen riistakeskuksen susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa syntyneet ajatukset reviirikohtaisesta kannanhoidosta kuullostavat kuitenkin Suomen nykyiseen tilanteeseen nähden realistisemmalta.

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi

Metsästyksen arvo

Hirven metsästys alkaa olla vauhdissa koko maassa. Yli 110.000 metsästäjää vietti yli 1,3 miljoonaa metsästyspäivää hirvijahdissa viime vuonna. Lihaa metsästäjät saivat yli 5 miljoonaa kiloa. Metsästystilastoissa tälle saaliille on vuosittain laskettu laskennallinen arvo. Perinteisellä tavalla laskettuna hirvisaaliin arvo oli viime vuonna yli 35 miljoonaa euroa. 

Hirvi onkin tärkein riistalaji Suomessa. Siksi olikin arvokasta, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos määritti hirven arvon uudella tavalla. Hirvenlihan arvo määritettiin tutkimuksessa muun muassa lihan tuotannosta ja jalostuksesta syntyvän jalostusarvon perusteella. Näin sen arvoa voidaan verrata muihin yhteiskunnan toimintoihin tai tuotteisiin. Alustavan arvion perusteella metsästyskustannusten ja jalostuksessa ja vähittäiskaupassa syntyvä jalostusarvo oli noin 150 miljoonaa euroa.

Metsähallitus puolestaan selvitti yhdessä Ruralia-instituutin kanssa valtion maiden lupametsästäjien aluetaloudellista merkitystä. Ne olivat yllättävän suuret. Esimerkiksi Lapissa metsästäjät käyttivät matkoillaan 10,9 miljoonaa euroa, Kainuussa 5,6 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,3 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan valtion mailla liikkuneiden metsästäjien suorat aluetaloudelliset vaikutukset olivat 24,1 miljoonaa euroa 135 henkilötyövuotta. Eniten näistä euroista hyötyivät syrjäiset muuttotappiokunnat Lapissa ja Kainuussa. Kun vielä muistetaan se, että Metsähallitus tarjotessaan metsästysmahdollisuuksia ei käytä siihen lainkaan valtion budjettituloja, vaan metsästäjien lupatuloja, nousee metsästyksen aluetaloudellisten vaikutusten arvo entisestään.

Metsähallitus selvitti samanaikaisesti myös metsästyksen hyvinvointivaikutuksia. Metsästys lisäsi merkittävästi vastaajien sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kun kaikkiaan esimerkiksi viime vuonna metsästyspäiviä oli RKTL:n virallisen Metsästys-tilaston mukaan yli 3,5 miljoonaa, niin hyvinvointivaikutukset olivat huimat.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Hirvenliha metsästä kulutukseen -julkaisun mukaan Suomessa vähittäismarkkinoille päätyy hyvin vähän riistalihaa. Suurin osa saaliista kulutetaan metsästäjien kotitalouksissa. Esimerkiksi hirvenlihasta vain noin 2 % päätyy elintarvikejalostusyrityksille. Halusimme maa- ja metsätalousministeriössä yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa saada aikaan tähän edes pientä muutosta. Ministeriö rahoitti Metsästäjäliiton erityisen Riistaruoka –hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen riistalihan vaikuttavuutta ja arvostusta välittämällä riistalihaan liittyvää tietoa ja luomalla välineitä riistasektorin ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen. 

Hankkeessa perustettiin Riistaruoka.fi –sivusto, jossa on runsaasti ammattilaisten laatimia riistalihareseptejä eri riistalajeista, lisäksi sivulle voi toimittaa julkaistavaksi oman maukkaan riistaan perustuvan reseptinsä. Sivustolla on myös tietoa niistä vaatimuksista, jotka tulee ottaa huomioon saatettaessa riistalihaa markkinoille. Sivustolle voi jättää ilmoituksen myynnissä olevasta riistalihan erästä, samoin sinne voi ilmoittaa halukkuudesta ostaa riistaa.

Sivustoon kannattaa perehtyä jo vaikka nyt viikonloppuna!

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi