Tänä vuonna riistakolmiolaskentoja aikaistettiin niin, että
kolmiot pyydettiin laskemaan heinäkuun viimeisen ja elokuun ensimmäisen
viikonlopun välillä. Samalla käyttöön otettiin uusi sähköinen riistakolmiot.fi–palvelu, jossa tulokset voi palauttaa sähköisesti. Tarkoituksena oli saada
tiedot entistä nopeammin päätöksenteon perustaksi. Jo nyt on syytä todeta, että
kehityksessä onnistuttiin erinomaisesti. 6.8. oli käytössä jo 707 kolmion
tulokset, joista suurin osa raportoitiin sähköisen järjestelmä kautta. Aineiston
valtavan määrän hahmottaa ehkä paremmin, kun sen muuntaa laskentalinjan
pituudeksi. Tietoa saatiin lähes 8500 kilometrin pituudelta laskentalinjaa.
Suuri kiitos tästä valtavasta urakasta kaikille kolmioiden laskijoille!
Haasteet eivät kuitenkaan lopu laskentojen suorittamiseen.
Sen jälkeen tätä valtavaa aineistoa ryhdyttiin analysoimaan ja muodostamaan
metsästysaikalinjauksia. Esitys lähetettiin lausuntokierrokselle viikon kuluttua
laskennoista. Aineistosta on saatu jokaiselle riistanhoitoyhdistyksen (295)
alueelle ja neljälle lintulajille tiheysestimaatit, eli tiheysarviot. Pelkästään
riistanhoitoyhdistyskohtaisia tiheysarvioita on siis lähes 1200 kappaletta,
joihin linjaukset pitää perustaa. Tässä numeroiden paljoudessa haasteena on
nähdä kokonaisuus. Ja löytää tästä valtavasta aineistosta olennaiset kehityssuunnat.
Eri maakunnissa lintutiheydet ovat toisiinsa verrattuna
jonkin verran eri tasoilla vuodesta toiseen. Ei siis ole löydettävissä mitään
yhtä tiettyä lintutiheyttä, jonka mukaan päätökset voitaisiin linjata koko
maassa. Eikä lintutiheys itsessään ei ole suinkaan ainoa huomioon otettava
tekijä. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka suuri muutos on
edelliseen vuoteen verrattuna. Nyt esimerkiksi joissakin maakunnissa teeren
tiheys on romahtanut jopa vain puoleen viime vuodesta, jopa aivan laskentahistorian
pohjalukemiin. Toisaalta rajoitusten tarpeeseen vaikuttaa myös alueen
metsästyspaine, eli saadun saaliin määrä suhteessa kantaan. Sekin vaihtelee
paljon Suomen eri osissa. Karkeasti voi sanoa, että Lounais-Suomesta
lähdettäessä metsästyspaine kasvaa mentäessä koilliseen päin kohti Kainuuta, kääntyen
sen jälkeen pohjoiseen mentäessä taas laskuun.
Tänä
vuonna riistanhoitoyhdistyskohtaiset tiheysarviot saatiin kartoille heti
valmistelun alkuvaiheessa. Tämä oli suuri etu kokonaisuuden hahmottamisessa.
Yksittäisten riistanhoitoyhdistysten tiheysarvioita vertailtaessa on kuitenkin
pidettävä mielessä, että yksittäisen yhdistyksen arvio muodostuu monesti paitsi
alueen sisällä lasketuista kolmioista, sen lisäksi myös 50 kilometrin säteellä
naapuriyhdistyksissä laskettujen kolmioiden tuloksista. Tämä on tarpeen sen
vuoksi, että harvassa yhdistyksessä on laskettu vähintään 10 kolmiota, mikä on
pienin aineisto, josta voidaan vetää jotakin johtopäätöksiä. Näin saadaan
numeerisia tiheysarvioita maakuntia merkittävästi pienemmällä paikallistasolla,
mutta päätöksenteossa niiden käytöllä on rajoituksensa. Ääritapauksissa
tiheysarvio on voitu saada naapurinyhdistyksen laskennoista, vaikka itse
yhdistyksessä ei olisi laskettu lainkaan kolmiota. Luotettavan kokonaiskuvan
saamiseksi on katsottava, löytyykö useiden yhdistysten yhtenäisiä alueita,
joilla lintukanta olisi kehittynyt samaan suuntaan.
Rajoitusten valmistelussa katsottiin kokonaisuutta, useiden
maakuntien muodostamia suuralueita. Viime vuoteen verrattuna pesintä sujui
huonoiten teerellä, monissa maakunnissa tiheydet laskivat 40-50 %. Metsolla ja
pyyllä menee hieman paremmin, mutta kannat laskivat niilläkin lähes kaikkialla.
Suuralueiden sisällä kuitenkin maakuntienkin välillä ilmeni suuria eroja. Tarkasteltaessa
havaittiin yhtenäisiä, harvempien lintukantojen alueita. Nämä alueet eivät
kuitenkaan noudata aina maakuntien rajoja. Monesti maakuntien laidoilla
tiheydet ovat hyvin erilaiset kuin keskiosissa. Maakuntarajan molemmin puolin
viereisissä yhdistyksissä tilanne taas saattaa näyttää hyvin samankaltaiselta. Niinpä
maakuntarajojen seurailun sijaan keskityttiin hahmottamaan yhtenäisiä,
suurempia alueita, joissa linnuilla menee tänä vuonna keskimääräistä heikommin.
Rajoitukset on perusteltua kohdentaa juuri näille alueille, sen sijaan että
rajoituksia säädettäisiin kokonaisia maakuntia kattavaksi. Niinpä esimerkiksi
Keski-Suomessa, jossa tiheydet kokonaisuutena tulivat jyrkästi alas, havaittiin
pohjoisosasta viisi kuntaa, joissa tiheydet ovat erityisen alhaalla. Nämä
muodostavat yhtenäisen alueen Pohjois-Savoa vasten, jossa meni vielä heikommin.
Toisaalta Pohjois-Savon pohjoisreunalla, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla,
on muutamia kuntia joissa oli aivan kelpo tiheydet samalla tasolla kuin
tiheimmillä alueilla Kainuussa.
Valmistelussa on myös noudatettu pääsääntöisesti periaatetta,
että jos rajoitus on katsottu yhtenäisellä alueella tarpeelliseksi, se on
esitetty yhtäläisenä sekä metson, teeren että pyyn metsästysajan osalta. Tämä
periaate on perusteltu käytännön vuoksi, koska käytännössä metsäkanalintuja
kuitenkin metsästetään kaikkia kolmea lajia samaan aikaan. Toisaalta tällöin
suurempien yhtenäisten alueiden sisään voi joissain tapauksissa jäädä
yksittäisiä yhdistyksiä, joissa jonkin lajin osalta tiheysarviot eivät ole
siinä määrin heikot, että ne itsessään edellyttäisivät rajoitusta. Yksittäisen
yhdistyksen tiheysarvojen liittyvät varaukset huomioon ottaen kokonaisuuden
kannalta merkittävämpää on kuitenkin se, että laajemmalla alueella on tultu alaspäin,
koko maassakin peräti neljänneksen verran.
Riekon osalta Pohjois-Suomessa tilanne näyttäytyy
kaksijakoisena. Ylä-Lapin linjalaskentojen alustavien tietojen mukaan tiheys on
siellä keskimäärin noin 11 riekkoa neliökilometrillä, joten rajoituksille ei
siellä ole tarvetta. Sen sijaan Kainuussa, valtaosassa Pohjois-Pohjanmaata ja
suurilla alueilla Lapissakin tilanne on edelleen heikko. Karttatarkastelussa
kuitenkin havaittiin tiheämmän kannan alueet Itä-Lapissa ja toisaalla
Etelä-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan raja-alueella. Näillä kahdella yhtenäisellä alueella
sallittaisiin nyt syyskuun metsästys. Muualla Pohjois-Suomessa esitämme tänä
syksynä riekon metsästyksen kieltämistä kokonaan.
Esityksemme on nyt lähetetty lausuntokierrokselle 19.8.
saakka. Myös laskenta-aineistoa on karttunut lisää noin 100 riistakolmion
osalta. Lopulliset päätökset täytyy tehdä viimeistään 26.8. mennessä, jotta ehdotetut
rajoitukset voivat tulla voimaan heti kauden alusta 10.9. alkaen.
Muistio
Tiedote 11.8.
Ylitarkastaja Janne Pitkänen